Bataatti, porkkana, mango

Otsikossa lista luumu-päärynäsoseen jälkeen tulleista raaka-aineista.

Kuten edellisessä kirjoituksessa kirjoitin, bataatti on Iriksen suurta herkkua! Bataatin maistelu aloitettiin viime perjantaina, kun oltiin viikko maisteltu luumu-päärynää. Bataattisoseesta tuli kauniin tasaista sosetta ja hyvä tuoksu kotiin. Itse en kyllä pahemmin välitä bataatin makeudesta, mutta lapselle se uppoaa todella hyvin. Viikonloppuna syötiin bataattia ja luumusosetta eikä tullut mitään oireita epäsopivuudesta.

Maanantaina otettiin testiin porkkana. Sekoitin porkkanan bataatin joukkoon ja hyvin upposi. Tänään taisi olla ensimmäinen kerta kun Iris sai pelkkää porkkanaa. Porkkanasoseesta ei tullut ihan yhtä tasaista kuin bataatista. Hieman ehkä rakeisempaa ja tämä aiheutti pari yökkimistä kun ei ollut sileää bataattia mukana. Äitinsä tytär tässä asiassa. Minä olin varsinainen sihtikurkku pienenä enkä kestänyt mitään kökköjä ruuassa. Porkkana kuitenkin meni yksinäänkin hyvin kaupaksi. Mitään vatsaoireita tai muutakaan ei ole tullut, joten maisteluiden matka jatkuu seuraavaan makuun.

Muumi-ruokalappu ja sose valmiina maisteluun

 

Pakastetut porkkanasosekukat

 

Luumusose aiheuttaa pieniä puistatuksia kirpeyden takia ja yritin päärynällä makeuttaa sosetta. Bataattiin ja porkkanaan verrattuna luumusose on edelleen kirpeää, joten jätettiin se hetkeksi tauolle odottamaan jotain lisämakeutusta toisesta hedelmästä ja otettiin mangosose testiin jo tiistaina. Nämä ekat mangososemaistelut syödään valmispurkista, koska niitä oli kaksi valmiina kotona (olemme itse syöneet maitorahkaa hedelmäsoseen kera). Mangokin aiheutti alkuun pieniä puistatuksia, mutta nyt siihen on jo totuttu. Tein itse mangososetta pakastimeen, mutta yhdestä mangosta tuli vain pieni minigrip-pussillinen, joten kannattavampaa hankkia mangososeet valmiina kaupasta. Kuitenkin suurin osa soseista tehdään itse, joten ehkä maailma ei tähän mangoon kaadu.

Huomenna varmaankin otetaan jo seuraava maku testiin. Pakastimessa olisi valmiina maissi- ja parsakaalisosetta, eli varmaankin toinen näistä. Myös perunaa maistellaan jossain vaiheessa porkkaan tai bataattiin sekoitettuna.

Kiinteiden aloitus

Huomenna tulee kaksi viikkoa täyteen kiinteiden maistelua. Eka viikko syötiin vain luumu-päärynäsosetta ja tein taistelua oman mieleni kanssa. Imetys sujuu hyvin ja maito on riittänyt Irikselle eikä kiinteiden aloitukselle ollut varsinaista tarvetta. Luumusose otettiin maisteluun pelkästään vatsan toiminnan takia.

Viikon jälkeen päädyin kuitenkin maistattamaan bataattisosetta. Ai että se oli herkkua! Suu aukeaa kuin linnunpoikasella ja lisää halutaan. Kun näkee lapsen ilmeestä kuinka kivaa tämä uusi asia on ja mitä herkkua saa lusikasta tulee itsellekin hyvä fiilis, että ehkä en nyt tehnyt "väärin" kun aloitin kiinteät jo 4 kuukauden iässä vaikka mitään tarvetta ei olisi. Suositushan on 6 kk täysimetystä ja siihen oltaisiin hyvin päästy ilman ongelmia.

Mikä sitten minun mieltäni vaivasi? Teinkö väärin, kun aloitin kiinteät jo nyt? Nythän joudumme lokeroon "osaimetys", vaikka maitoa menee samalla tavalla kuin täysimetettynä. Täysimetetty kuulostaa hienommalta. Sitä korostetaan ja hyvä niin. Imetys on tärkeä asia enkä väheksy sitä yhtään. Meillä on imetys sujunut hyvin koko ajan, se on minusta ihana asia ja olen pitänyt imetyksestä ihan ensihetkestä lähtien. Haluan imettää vielä pitkään, ainakin sinne vuoden ikään asti. Mutta tuntuu ikävältä että nyt kuulumme lokeroon osaimetys. Se kuulostaa ikävältä. Suorastaan riistän lapseltani oikeuden olla täysimetetty. Eihän se näin ole. Imetyksen tuki ry:kin korostaa että kaikki äidinmaito on yhtä tärkeää, annettiin sitä sitten pelkästään tai kiinteiden/korvikkeen lisäksi. Eli virallisesti ikävänsävyistä lokerointia ei ole, mutta ihmisten puheista ja kirjoituksista se näkyy. Mutta ne ovat jokaisen omia mielipiteitä. 6 kk täysimetys on suositus, ei pakotus.



Olemme arkisin paljon tekemisissä oman äitini kanssa, joka tsemppaa minua jatkuvasti eikä tuputa mitään mutta kertoo omakohtaisia kokemuksia. Onhan hän neljä lasta kasvattanut ja minulla on sisarusten lapsiakin jo seitsemän, eli aika monta vauvaa on äitini nähnyt ja minun sisaruksiani yhtälailla auttanut. Kun tämä kiinteiden aloitus vaivasi mieltäni, äitini muistutti että vielä pitkään soseet ovat vain maisteluja, pieniä annoksia ja maito on se ykkönen. Maitoa ei korvaa mikään vielä piiiitkään aikaan. Ja kun pidän nämä maistelut pieninä annoksina, niin ei tarvitse pelätä että sillä olisi maidontuotantoon suurempaa vaikutusta. Imetys ensin, maistelut toisena.

Vielä bataatin aloituksen jälkeen hetken aikaa painin oman mieleni kanssa, mutta pikku hiljaa totesin, että en pilaa lastani vaikka annankin soseita. Jos soseet eivät maistuisi ja maistelut olisivat pelkkää sotkua, en antaisi soseita vaan imettäisin pelkästään vielä jonkin aikaa. Soseita ehtisi maistella myöhemminkin. Mutta koska soseet uppoavat hyvin ja suu aukeaa kuin linnunpoikasella haluten lisää, tarjoan soseita ja uusia makuja otetaan tasaiseen tahtiin kokeiluun. Meillä on selkeästi herkkyyskausi meneillään ja tällöin uusien asioiden oppiminen on helpompaa. Iris on ollut jo pitemmän aikaa kiinnostunut muiden ruokailua kohtaan. Seuraa silmä tarkkana kun me muut syömme ja hänen suu mutustaa samaa tahtia kuin meidän. Tämän kahden viikon aikana ei pahemmin ole sotkua tullut kun kiinteitä on tarjottu, eli pahemmin ei työnnetä ruokaa ulos suusta vaan se osataan mussuttaa suussa ja niellä. Maiskutus kuuluu, niin hyvää ruokaa on tarjottu ja kohta suu aukeaa, että "anna lisää!"

Tällä viikolla tuli myös kirjoitus koskien neuvoloiden uusia suosituksia. Suora lainaus kirjoituksen alusta: Uudet pienten lasten ruokavaliota sekä imetystä koskevat ravintosuositukset astuvat voimaan syksyllä 2015. Uusien suositusten mukaan kiinteitä voi antaa lapselle jo neljän kuukauden iässä, jos lapsi osoittaa kiinnostusta ruokailuun. Facebookissa eräässä ryhmässä tästä nousi totta kai haloo ja mielipiteitä oli jos jonkin moisia. Yhteen kirjoitukseen silmäni takertuivat, kun väitettiin että ei 4 kk ikäinen vielä osoita mitään merkkejä kiinnostuksesta kiinteään ruokaan. Ei mennyt onneksi kauaa kun tähän asiaan kommentoitiin, että kyllä vaan löytyy niitä 4 kk ikäisiä jotka seuraavat toisten ruokailua ja haluavat innoissaan maistaa itsekin, ja maistelut sujuvat. Tämä oli kuin suoraan meiltä. Jo tuon uusia suosituksia koskevan tekstin alku sai minut tuntemaan oloni taas normaaliksi ja ihan hyväksi äidiksi, joka ei pilaakaan lastaan antamalla soseita maisteluna.

Lapset ovat jokainen yksilöitä ja jokainen kehittyy omaan tahtiin. Joidenkin asioiden osalta mennään jo edellä ja jotkut asiat tulevat perässä. Kyllähän jokainen oppii aikanaan syömään kiinteitä, ei siksi tarvitse aloittaa aikaisin. Mutta jos se on nyt näinkin helppoa ja lapsi on asiasta suorastaan innoissaan, niin miksi en antaisi lapselleni sitä oppimisen iloa uusista asioista ja mauista. Imetys ei ole kärsinyt enkä annakaan niin tapahtua vielä pitkään aikaan.

Haluan vielä pitkään nauttia imetyshetkistä. Ne ovat minun ja Iriksen kahdenkeskistä laatuaikaa, kuin napanuora olisi vielä kiinni <3

Tässä vielä Imetyksen tuki ry:n kirjoitus kiinteiden aloituksesta.

Luumu-päärynäsose

Kuten viimeksi kirjoitin, meillä on maisteltu jo luumusosetta. Ensin ostettiin kaupasta valmis purkki ja siitä syötiin puolet viikonlopun aikana. Viikonloppuna tein itse luumusosetta, mitä on nyt makeutettu pienellä määrällä päärynää, koska oli pelkälteen melko kirpsakkaa. Olisi pitänyt saada ne puistatukset tallennettua.

Luumusoseen ohje löytyi Maxin Deli -blogista. Luumusose on tehty pelkistä luumuista, ja päärynäsose erikseen. Yhdistän nämä sulatusvaiheessa. Luumua olen antanut tähän mennessä kerralla aina yhden palan ja päärynää puolikkaan. Tämä setti on nyt suurta herkkua ja sosetta syödessä maiskutellaan oikein kunnolla. Varsinaisesti soseeksi ei annosta voi sanoa, koska laimennan sitä vielä parilla tipalla vettä. Lähempänä se on luumumehua kuin sosetta. Tällä saadaan myös sitä vettä menemään, että kakka hieman notkistuisi eikä olisi niin tiukassa.

Luumut halki ja kivet pois. Veteen kiehumaan, että kuoret irtoavat hyvin (ohjeessa 10min). Jäähdytys, kuorinta ja tehosekoittimella soseeksi. Päärynät kuorin, keitin pehmeiksi, jäähdytin ja survoin siivilän läpi (halusin testata tätäkin tapaa).

Onko luumusose ajanut asiansa? Onko maha toiminut paremmin?
Perjantaina aloitettiin maistelu ja tuolloin maisteltiin kaksi kertaa päivässä. Lauantaina kolme kertaa. Sunnuntaina tuli kakka (edelliseen kertaan väliä 10 päivää). Maistelua jatkettiin tällä viikolla, olisikohan yhtenä päivänä jätetty maistelut pois, muuten maisteltu kaksi kertaa päivässä. Keskiviikkona oli pieni prujaus ja torstaina ihan kunnon kakka. Iriksellä kakka yksikössä tarkoittaa muutamaa "prujausta", eli vaikka varmasti pursuaisi yli, mutta kun meillä ei kakata vaippaan vaan hoitopöydälle pyyhkeen päälle :)

Eli kyllä, luumusoseesta on ollut selkeä hyöty. Ei varsinaisesti ole löydentänyt vatsaa, koska kakan laatu on ihan samanlainen kuin aiemminkin. Tänäänkin kun tuli tuo isompi kakka, niin kyllä pari ekaa satsia vaati hieman työstämistä. Meillä tullaan jatkamaan luumun syöntiä tasaiseen tahtiin kunnes aikanaan kakkaaminen tasoittuu/helpottuu kun kuitua saadaan muistakin ruoka-aineksista.

4 kk neuvola + lääkäri

Iris täytti neljä kuukautta lauantaina ja tänään oli vuorossa neuvola ja lääkärintarkastus.

Painoa oli 8245 g ja pituutta 65,8 cm, päänympärys 42,2 cm. Terveydenhoitaja oli taas varsin hyvillä mielin kasvun suhteen ja lääkäri esittelikin kasvukäyriä, mitkä näyttivät oikein hienoilta. Pituuden ja päänympäryksen suhteen mennään +1 käyrällä. Painokäyrästä ei tätä tarkennettu, mutta sekin näyttää kuulemma tosi hyvältä. Ei tarvetta kiinteille ruuille energiantarpeen takia. Saadaan aloittaa jos halutaan, mutta varsinaista tarvetta ei vielä ole.

Muuten ei ole tarkoitus kiinteitä aloittaa, mutta viime viikonloppuna otettiin luumusose testiin mahan toimintaa edistämään. Iris panttaa kakkaa melko pitkään, pääasiassa aina yli viikon, joten mielenkiinnosta testattiin onko luumusoseella mitään vaikutusta asiaan. Sunnuntaina tuli kakka, edellisestä kerrasta oli 10 päivää. Tämä on vielä ok ja lääkärin kanssa asiasta puhuttiin, että jos väli pitenee ja alkaa vaivaamaan Iristä, niin sitten pitää miettiä asiaa uudelleen. Nyt kokeillaan luumua säännöllisesti kuin myös vettä ja mallasuutetta tarvittaessa.

Isä ja tytär

 

Remy & Iris

 

 

Kantoliinailu

Aikoja sitten löysin kirpputorilta Manduca-kantorepun. Silloin tällöin sitä kokeiltiin ja parina ekana kertana Iris viihtyi kyydissä, mutta viimeisimmät yritykset ovat olleet pelkkää itkupotkuraivaria. Heti kun Iris laitetaan reppuun alkaa huutaminen. Manduca on siis jäänyt pääasiassa sivummalle pölyyntymään.

Iris viihtyy paljon sylissä (kukapa vauva ei..) ja se alkoi jo tuntumaan omassa selässä, erityisesti oikea lapa alkoi pahemminkin oirehtimaan. Mieleen tuli kantoliinat ja niitä enemmän tutkittuani löysin rengasliinat. Sellainen olisi nopea laittaa ja auttaisi juuri siihen asiaan mihin liinaa pääasiassa tarvitsen: lyhytkestoinen apu käsien vapauttamiseen.

Rengasliina lähti tilaukseen ja sitä odotin kuin kuuta nousevaa. Ennen rengasliinan kotiutumista Facebookin kantovälinekirppikselle tuli myyntiin puuvillainen pistaasin ja valkoisen värinen pitkä liina. Väri oli niin minun tyyliseni, mutta mietin että uskallanko tilata kun en tiedä viihtyykö Iris liinassa. Pelkäsin kuitenkin että liina menee nopeasti kaupaksi jollekin muulle, joten pakkohan se oli varata. Ainahan sen voi myydä jos ei sovikaan meille.

Rengasliina ja pitkä liina tuli lähes peräkanaa postissa. Olin enemmän kuin iloinen siitä, että Iris viihtyi kummankin kyydissä ja yleensä aina nukahti nopeasti äidin rintaa vasten. Kunhan kelit lämpenevät niin varmasti tullaan ulkoilemaankin liinan kanssa.

Kudottu puuvillainen liina kietaisuristi-sidonnalla

Ihana sateenkaaren värinen rengasliina.

Tämä on ehdoton ykkönen meillä käytössä.

 

Monet päiväunet on Iris ottanut kyydissä.